Psykoosin etiologia

Stressi-haavoittuvuusmalli

1970-luvulle asti psykoosia oli yritetty selittää erilaisten lääketieteellisten, sosiologisten, psykoanalyyttisten, maagisten tms. sairausmallien mukaan, ja muodostuneet koulukunnat olivat kiistelleet sopivasta hoidosta keskenään. Vuosikymmenen puolivälissä syntyi kuitenkin uudenlainen potilaiden kannalta suotuisampi eri tieteitä yhdistelevä kehityssuunta, joka perustui ns. stressi-haavoittuvuusmallille. Mallin mukaan ihmisten alttius psykoosiin on vaihtelevainen, ja toisaalta melkein kuka tahansa voi sairastua psykoosiin tarpeeksi voimakkaan stressin seurauksena.

STRESSI-HAAVOITTUVUUSMALLI. Henkilö A:lla on haavoittuvuus on vähäinen, ja vasta voimakas stressi aiheuttaa psykoosin. Henkilö B:llä haavoittuvuus on niin suuri, että vähäinenkin stressi laukaisee psykoosin.

Haavoittuvuustekijät

Haavoittuvuustekijät voidaan jakaa biologisiin ja psykodynaamiisiin tekijöihin. Nykyisin erotetaan kaksi biologisten taustatekijöiden pääryhmää: geneettiset ja varhaiset aivojen kehityshäiriöt. Psykodynaamiset haavoittuvuustekjät liittyvät varhaiseen traumatisoitumiseen ja persoonallisuushäiriöhin. Usein biologiset tekijät altistavat psykologisille ongelmille, esimerkkinä äidin ja lapsen temperamentin yhteensopimattomuudesta johtuvat persoonallisuuden kehityksen häiriöt.

BIOLOGINEN HAAVOITTUVUUS

Geneettisiä haavoittuvuustekijöitä psykoosille ovat skitsotypia, suuri dopamiinireseptorien määrä tietyillä aivoalueilla, persoonallisuuspiirteet ja affektiivinen haavoittuvuus. Riski sairastua psykoosiin koko elämän aikana on karkeasti 1% joka puolella maailmaa. Riskin on osoitettu kuitenkin olevan 2,4 kertaa suurempi suurkaupungeissa syntyneillä, 7-8% skitsofreenikon sisaruksilla ja 9-12% skitsofreenikon lapsilla. Skitsofrenian genettisellä taustalla voivat olla yksi poikkeava skitsofreniageeni, psykoosiriskiä lisäävien persoonallisuustekijöiden (skitsotypia) taustalla olevat geenit, suojaavien geenien puuttuminen, poikkeamat sellaisissa geeneissä, jotka ohjaavat sikiön hermoston kehitystä jne.

  • Skitsotypia: Skitsotypia voi periytyvänä ominaisuutena muodostaa riskitekijän psykoosin kehittymiselle. Se tarkoittaa ”taipumusta henkilökohtaisen ajatusjärjestelmän ja uskomusmaailman sisäänpäinkääntyneeseen kehitykseen”, ja sitä leimaavat ajatushäiriöt, kuten löyhät assosiaatiot, epäyhtenäinen ajattelu sekä henkilökohtainen tapa käyttää sanoja. Vielä ei tiedetä varmasti, mikä skitsotypiassa lisää tai ei lisää myöhemmän skitsofrenian kehittymisen riskiä.
  • Dopamiinihypoteesi: Aivojen dopamiinintuotanto vähenee antipsykoottisten lääkkeiden vaikutuksesta. Usein vähenevät myös psykoottiset oireet, mistä on päätelty tiettyjen aivoalueiden runsaan dopamiinimäärän yhteys psykoosiin. Dopamiinireseptoreiden tiheyden näillä aivoalueilla uskotaan periytyvänä ominaisuutena muodostavan haavoittuvuustekijän psykoosille.
  • Affektiivinen haavoittuvuus: Affektiviisella haavoittuvuudella on voimakas geneettinen tausta, ja se tarkoittaa taipumusta mielialan ailahteluun, jonka äärimm aäisin muoto on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Osalla ihmisistä esiintyy näissä ääritiloissa psykoottisia oireita (affektiivinen/skitsoaffektiivinen psykoosi), ja ensipsykoosissa on monesti affektiivisia piirteitä. Affektiivinen haavoittuvuus voidaan nähdä myös stressitekijänä, joka voi vaikuttaa psykoosin puhkeamiseen.
  • Varhaiset aivojen kehityksen häiriöt voivat toimia itsenäisenä syytekijänä tai vahvistaa geneettistä haavoittuvuutta. Noin kolmasosalla skitsofreenikoista on havaittu lisääntynyttä kudosvaurioiden määrää aivoissa. Sellaisen vaurion syinä voivat olla häiriöt ravinnonsaannissa, kehityshäiriö raskauden aikana tai hapenpuute synnytyksessä.

PSYKODYNAAMINEN HAAVOITTUVUUS

Psykodynaaminen haavoittuvuus muodostuu lähinnä sellaisista persoonallisuuden rakenteeseen liittyvistä tekijöistä, jotka vaikeuttavat stressitilanteiden käsittelyä. Tällaisia tekijöitä voivat olla varhaiset traumat, kasvamisen ongelmat sekä laajemmin persoonallisuushäiriöt. Biologiset haavoittuvuustekijät vahvistavat psykodynaamista haavoittuvuutta.

  • Traumat ja persoonallisuushäiriöt: Lapsuuden negatiivisten kokemusten on todettu vahvistavan taipumusta persoonallisuushäiriöihin, jotka puolestaan toimivat psykologisina haavoittuvuustekijöinä psykooseille. Turvattomissa tai stressaavissa olosuhteissa kasvaneelle lapselle kehittyy helposti heikompi persoonallisuuden rakenne ja sen myötä persoonallisuushäiriö. Varsinkin väkivaltaiset lapsuudenkokemukset altistavat tutkitusti psyykkisille sairauksille. Affektiivissa psykooseissa havaitaan useimmin varhaista traumatisoitumista. Persoonallisuushäiriöiden kentällä erityisesti epäkypsät, histrioniset ja narsistiset piirteet voivat altistaa psykoosille.
  • Neuropsykodynamiikka: Joillakin lapsilla on geneettisistä syistä tai varhaisten kehityshäiriöiden takia hyvin alhaiset suojautumismekanismit ulkoisten ärsykkeiden suhteen. Vakaiden sisäisten representaatioiden muodostuminen vaikeutuu, kun ne sekoittuvat jatkuviin tuskallisiin kokemuksiin (kipu, kuuma, kylmä, nälkä, yksinäisyys). Tiedostamaton täyttyy näistä negatiivisesti latautuneista representaatioista. Kyky käsitellä ja tulkita ärsykkeitä jää hauraaksi, samoin kyky erottaa abstrakti konkreettisesta ja todellisuus fantasiasta. Tiedostamattomia negatiivisia representaatioita projisoidaan ulkomaailmaan varsinkin stressin alaisena,
    jolloin ne aiheuttavat vainoharhaisuutta.
  • Perherakenne: Herkällä lapsella on rajalliset mahdollisuudet muodostaa vakaata persoonallisuutta sellaisessa perheessä, jossa ilmenee vaikeita kommunikaatiovaikeuksia, jännitteitä ja tunnekylmyyttä sekä pahimmillaan väkivaltaa ja laiminlyöntiä. Joiden perheongelmien taustalla saattavat olla vanhempien persoonallisuushäiriöt.

Laukaisevat tekijät

Psykoosin laukaisevat tekijät ovat vuorovaikutuksessa haavoittuvuustekijöiden ja suojaavien tekijöiden kanssa. Laukaisevat tekijät voidaan jakaa ei-spesifeihin stressitekijöihin ja spesifeihin psykologisiin kriisi- ja konfliktitilanteisiin.

  • Ei-spesifit tekijät: Unettomuus, eristyneisyys, alkoholi ja huumeet sekä tietyt somaattiset häiriöt voivat tutkitusti laukaista psykoosin. Unettomuus horjuttaa todellisuuskäsitystä ja ruumiin kemiallista tasapainoa, ja eristyneisyys erottaa yhteisestä todellisuudesta voimistaen subjektiivisten kokemusten ja mielikuvien (myös kuvitelmien) merkitystä. Alkoholin väärinkäyttö, samoin kuin hallusinogeenisten huumeiden tai jopa antidepressanttien käyttö voi toimia laukaisevana tekijänä latentisti psykoottisille henkilöille. Somaattisista häiriöistä esimerkiksi synnytyksen jälkeinen tai kuukautisia edeltävä epätasapaino, aivosairaudet, ja tietyt hormonaaliset sairaudet (esim. kilpirauhasen toiminnan häiriöt) voivat laukaista psykoosin. Muita tekijöitä ovat voimakas ylirasitus, epäsäännöllinen vuorokausirytmi ja affektiiviset ääritilat (mania ja depressio).
  • Spesifit kriisi- ja ristiriitatilanteet: Kehitykselliset kriisit, kuten puberteetti ja ”keski-iän kriisi” aiheuttavat ihmisissä monenlaisia psykiatrisia reaktioita, joista usein pahin on psykoosi. Myös menetykset, erot ja muut identiteetin kolhut sekä ratkaisemattomat ristiriidat voivat toimia laukaisevina tekijöinä.

Suojaavat tekijät

On olemassa psykoosilta suojaavia tai sairastumista ehkäiseviä tekijöitä, jotka voivat olla niin biologisia kuin psykososiaalisiakin ja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi, pysäyttävästi tai lieventävästi. Tällaisia tekijöitä ovat mm. sosiaalinen verkosto sekä mielekäs työ tai toiminta.

  • Sosiaalinen verkosto: Yksilön yksityinen ja julkinen sosiaalinen ympäristö voivat parhaimmillaan tukea tunne-elämää, tarjota arvostusta, ystävyyttä ja rakkautta sekä apua ja neuvoja kuin myös materiaalista tukea.
  • Mielekäs työ tai toiminta: Työ tai muu järjestelmällinen antaa psyykkiselle hyvinvoinnille tarpeellisia ongelmanratkaisutilanteita, vaihtoehtoista päiväympäristöä ja työtovereita sekä aikatauluja.

Yhteisvaikutus


Johan Cullberg: Psykoosit, 2005

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: